Heijastaako koti naista?

Näin hiljattain kuvan Facebookissa, ja siin luki suunnilleen näin: “Kun nainen on menossa vessaan hän huomaa kävellessään sinne, että kukkia pitäisi kastella. Hän hakee heti kastelukannun ja kastelee ne. Hän menee vessaan ja näkee tahroja laatoissa ja ovessa… Hän kurkottaa vessapaperia ja pyyhkii tahrat, istuessaan pytyllä. Hän vetää vessan, mutta huomaa että edellinen kävijä ei ole muistanut pyyhkiä jälkensä. Hän laittaa puhdistusainetta ja pesee pöntön. Hän pesee kädet ja samalla myös koko pesualtaan, koska huomaa jälkiä hammastahnasta. Mennessään ulos vessasta hän muistaa ottaa mukaansa vanhat käsipyyhkeet ja heittää ne pesukoneeseen. Käynnistää koneellisen samalla.”

Tämä sai minut miettimään: Tekisikö mies samalla lailla? Mistä johtuu, että vastuu kodista kuitenkin useimmiten on naisella? Tilastojen mukaan naisten ja miesten välillä on epätasa-arvoa työpaikoilla, kotona ja suhteissa. Joka viides nainen joka on sairaslomalla on sairaslomalla loppuunpalamisen takia ja nainen kantaa kotona suurempaa taakkaa kuin mies. (Modern Psykologi 4/2018)

Kyllä, tiedän – kaikki miehet eivät jätä vessaa sotkuiseksi ja on olemassa myös naisia, joita kodin ulkonäkö ei kiinnosta, mutta yritän vain sanoa, että nainen usein kantaa vastuuta koko kodista ja sen yksityiskohdista. Olen jutellut monen naisen kanssa, joita ahdistavat esim. yllätysvieraat, koska mitäs jos on sotkuista eikä ole mitään tarjottavaa? Silloin hävettää. Minut kasvatettiin näin – koti pidetään puhtaana ja järjestyksessä. Minkälainen nainen ei tee näin?

Vaikuttaa siltä, että naiselle on tärkeää että koti on siivottu ja puhdas ennen kuin vieraat tulevat. Mies harvemmin ajattelee asiaa näin (riittää että oma vartalo on “edustuskunnossa”). No, mikä tässä mättää? Joidenkin mielestä tässä ei ole mitään vikaa, eikä tässä ole mitään oikeaa tai väärää vastausta. Mutta huomaan, että pinnan alla tunteet kiehuvat ja saattaa jopa tiuskia tai ojentaa toista.

Jos suhteen toinen osapuoli ei huomaa kaikkea mitä perheen ja kodin palapeliin kuuluu, ja tekee vain kun käsky käy se ei ole hyvä suhteelle. Yhteys toiseen katkeaa kun jatkuvasti ärsyttää ja tympii. Toinen tuntee olonsa ojennetuksi ja riittämättömäksi ja toista ärsyttää kun häntä ei arvosteta. Miksi hän ei vain TAJUA mitä pitää tehdä!? Sitten seuraa pariterapia ja analysoidaan mikä meni pieleen.

Mutta muistakaa, että tangoon tarvitaan kaksi. Harvat meistä osaavat lukea ajatuksia ja jos ärsyttää kun joutuu tekemään enemmän kuin toinen on velvollinen tekemään asialle jotain. Jos haluaa asiaan muutosta pitää kertoa tunteistaan. Tuntuu epäreilulta ottaa vastuuta myös tästä asiasta, mutta tulihan meille lopulta äänioikeuskin. Tehtävämme on vetää omat rajamme ja kantaa kortemme kekoon, että tulevat sukupolvet pääsevät vielä lähemmäksi tasa-arvoa.

Sukupuolinormit ovat opetettuja, kuten monet muutkin asiat. Jos sinulla on poika, opeta hänet huomaamaan epätasa-arvot, opeta hänet pitämään huolta kodista niin hyvin, että pärjäisi myös itse ilman että jonkun täytyy palvella häntä! Jos sinulla on tytär, opeta hänet vetämään rajoja ja pitämään puolensa. Ei ole pelkästään hänen tehtävänsä kaataa lisää kahvia kun on vieraita kylässä. Jos onnistumme tässä olemme päässeet lähemmäs tasa-arvoista tulevaisuutta tuleville sukupolville. Muistakaa, että jos vain haluamme pystymme muuttamaan vanhoja opittuja kaavoja.

Tämä kronikka ilmestyi Åbo Underrättelser lehdessä 14.7.2020 ja voit lukea sen myös tätä kautta.